|
Harjoittelu on taas aiheena sellainen, johon ei ole yksiselitteistä oikeaa tapaa.
Jokaisella harrastajalla on varmasti toisistaan poikkeava harjoittelutyyylinsä,
niinkuin varmasti joka lajissa muutenkin. Mielestäni on kuitenkin joitakin seikkoja,
jotka voivat vaikuttaa tuloksiin "enemmän positiivisesti" kuin toiset.
Seuraavassa mainitut ovat siis vain ehdotuksia ja suuntaaa antavia asioita.
Aloittelijat ja heittoliike
Voisi kuvitella, että koska taulu on niinkin lähellä kuin se on (237cm miinus "kurotus"), niin kuinka vaikeaa
numeroihin osuminen voi oikein olla? Näinhän se ei ole. Kun itse aloitin, oli suorastaan uskomatonta,
millaista hajontaa sitä saa aikaiseksi. Hajontaa tulee vieläkin, mutta onneksi koko ajan vähemmän.
Aloitteleva harrastaja kyllästyy ja turhautuu helposti alkuvaikeuksiin ja kiinnostus voi tosiaan lopahtaa turhan aikaisin.
Tärkeintä on toistot. Käden lihasten on opittava liike, jonka käsi tekee heiton aikana. Tämän takia onkin
oleellista, että heitto lähtee aina samalla tavalla. Alussa se ei sitä tietenkään tee, mutta toistoa, toistoa vaan,
niin alkaa rytmi löytymään!
Harjoittelutiheys
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Tiheys ennen määrää.
Vertaillaan kahta eri heittäjää, toinen heittelee esim. tunnin joka päivä ja lauantaina 2 tuntia.
Kokonaisharjoitusajaksi tulee näin ollen 7-8 tuntia, riippuen siitä pitääkö sunnuntaina lepopäivän tai
muuten vaan kevyen 'extra' harjoituksen.
Toinen kaveri heittää maanantaina ja keskiviikkona tunnin ja lauantaina 6 tuntia.
Viikottaiseksi harjoitusajaksi tulee kutakuinkin samat, mutta väittäisin kuitenkin että useammin harjoitteleva kehittyy paremmin.
Avainsana on consistency eli jatkuvuus.
Rytmi ja tuntuma säilyy huomattavasti paremmin heittämällä useammin ja lyhyempiä jaksoja. Jos et ehdi joka päivä pitää kunnon
treeniä, voit vaikka ottaa lyhyen intensiisiven 20 minuutin jakson ja lisätä vaikka pari harjoitetta loppuviikolle.
Millaisia harjoitteita?
Harjoittele yksin aina kun mahdollista! Jotta kehityt tehokkaasti, on sinun pystyttävä keskittymään oleelliseen
eli heittämiseen. Tästä syystä yksin treenaus on parasta treeniä.
Kun aloitat treenin, kannattaa lämmitellä reilusti ennen tulosten yrittämistä.
Normaali nakkelu vaihteleviin kohteisiin on ihan hyvää lämmittelyä.
Huomaat kyllä itse, koska tuntuma alkaa olla kohdallaan.
Harjoituspeleissä on muutamia tärkeitä perusideoita:
Kaikkia numeroita pitää harjoitellatasapuolisesti. Tripla20 jatkuva pommittaminen ei auta mitään, jos et osu mihinkään muualle!
Harjoituspelejä pitää pystyä heittämään yksin ja niiden täytyy olla omalle tasollesi
sopivan vaativia. Ei siis liian vaikeita eikä helppoja.
Kellotaulu
on hyvä peli eri numeroiden harjoitteluun.
Tuplatiuha taas harjoittaa tupliin osumista.
Väittäisin, että tärkeintä on kuitenkin saada katkot kohdalleen x01-pelissä.
Voit tulostaa itsellesi katkaisutaulukon, jonka hyvät pelaajat osaavat ulkoa.
Aina katkoa heittäessä on oltava varautunut epäonnistuneeseen tikkaan, jotta seuraavakin tikka on hyötytikka
eikä miettimiseenkään saa mennä aikaa -rytmihän siinä katoaa.. mutta yleisesti esim. 501-peli ei sovellu katkaisutreeniksi, koska
siinä on turhan oleellista tulos, eli pudotus sieltä 501:stä. Ota vaikka 101 ja aloita siitä.
Kehitys
Kannattaa jo alusta asti tilastoida omia tuloksia ja harjoitteita.
Laitat vaan eri pelien tuloksia paperille tai PC:lle ja näin voit helposti seurata kehitystäsi. Itse naputtelen harjoituksen
tulokset Excel-taulukkoon, josta näen kuvaajien avulla tuloskehityksen.
Tällä tavoin näen itse koko ajan, mitkä numerot ovat vaikeimpia esim. tuplalopetuksia haettaessa ja millä osa-alueella
on havaittavissa parhaimmin kehittymistä.
Fakta on se, että jonkin aikaa tulokset kohoavat näyttävään tahtiin ja tuntuu,
että kohta olen maailman paras. Kuitenkin voit olla varma, että huonompia aikoja tulee.
Englanninkielinen Dartbasen artikkeli valaisee asiaa enemmän.
Tästä ei siis kannata kuitenkaan huolestua, "väliaikaista kaikki on vaan.."
Kilpaileminen
Karu totuus kotona heittelyn ja kilpailemisen kanssa on,
että vaikka kotona menee hyvin ja 180 napsuu mukavan usein, voi siirtyminen kisapaikalle ja siellä paineen alla
heittely saattaa aiheuttaa karmivia tuloksia -varsinkin aloitteleville kilpailijoille.
Tuntuu ettei olisi tikkaa koskaan heittänytkään. Tähän auttaa luonnollisesti vain
kilpaileminen ja sitäkautta tottuminen muihin ihmisiin, paineeseen ja kilpailutilanteeseen. Yksi hyvä tapa on viikkokisat, joita
järjestää kaikki tikkakerhot. Se on melkeinpä peruslähtökohta kilpauralle. Sinne vaan heittelemään,
ihmisiä hekin ovat eikä kukaan ole seppä syntyessään. Kokemuksen kautta pärjää!
Mutta muista kuitenkin, että tunnin treenillä kotona ehdit tekemään enemmän heittoja kuin
muutamissa viikkokisoissa yhteensä. Paljon kilpailemalla ei siis suoraan tule huippuheittäjäksi.
| 